Suomen Mökkivuokraajat ry:n puheenjohtaja Sari Hyvärinen oli kutsuttu Uudenmaan kylät ry:n vuosikokousta edeltäneille kylätreffeille toiseksi puhujaksi Suomen Kylät ry:n puheenjohtajan Petri Rinteen kanssa. Aiheena olivat älykylät ja niiden verkostot. Täällä lyhyesti illasta Uudenmaan kylät ry:n blogissa.
Älykkään kylän määritelmää on kaivattu EU-tasollakin. Allekirjoittaneen mielestä erityisesti tässä yhteydessä on hyvä muistaa, että älykkyyttä voidaan mitata monilla eri mittareilla. Perinteinen IQ mittaa konvergentteja, kyllä tai ei -tyyppisiä ratkaisuja. EQ, tunneäly, ottaa huomioon älykkyyden toisen aspektin. Mutta kolmiulotteiseen älykkyyden hahmotelmaan päästään vasta, kun otetaan malliin mukaan myös AQ, Adaptation Quality, sopeutumiskyky. Ja erityisesti sopeutumiskyvyn monista eri variaatioista on kyse älykkäissä kylissä ja isommissakin asukaskeskittymissä.
Omistamisen vallankumous lieveilmiöineen on täällä
Jakamistalous on osa isompaa kulttuurista muutosta, jopa vallankumousta. Vaikka nykyisessä yhteiskunnassamme isotkin muutokset pystytään onneksi toteuttamaan ilman fyysistä väkivaltaa, muutoksen vastustaminen tuo kuitenkin sodan tuntua ja seurauksia.
Harva ymmärtää, miten valtava murros on käynnissä. Koko tähänastisen ihmislajin olemassaolon ajan kasvumme, menestyksemme, jopa hengissäpysymisemme on perustunut omistamiseen. Yhä uuden materian ja osaamisen haalimiseen. Mitä enemmän olemme omistaneet, sitä paremmassa turvassa olemme olleet.
Nyt Living as a Service, joka on vain osa Life as a Service -kokonaisuutta, valtaa ajatuksia, tekoja ja vähentää sisäsyntyistä tarvettamme omistukseen. Uskallamme kokea olevamme turvassa ja ehyitä, vaikka emme omistaisi tai olisi sidottuja yhteen paikkaan, päin vastoin. Nopea sopeutuminen muuttuviin olosuhteisiin edellyttää yhä lyhyempää sitoutumista materiaan. Kasvavalle joukolle ihmiskuntaa sopii paremmin kuin hyvin vuokrata toiselta asumisen ja vapaa-ajan mahdollistavat puitteet. Ei pitkäaikaisia sitoumuksia. Ei rajoittavia vastuita seinistä tai vessanpöntöstä.
Koko kapitalistinen malli muuttuu. Enää ei myydäkään materiaa vaan palveluita. Ja ostetaan vain siksi aikaa kun tarvitaan, sitä mitä halutaan. Hankitaan elämyksiä, palveluita ja kokemuksia, ei puitteita, missä nämä tapahtuvat.
Ainut tapa hävitä on vastustaa muutosta.
Airbnb on yksi jakamistalouden airut. Sen tuomat kulttuuriset muutokset ovat saaneet isot kaupungit, kuten Madridin, Berliinin, Lontoon ja Amsterdamin rajoittamaan lyhytaikaista majoitustoimintaa. Koska ei osata sopeutua, rajoitetaan. Suojellaan vanhaa toimintamallia sen sijaan, että omaksuttaisiin uutta. Ja rajoittaminen tuo aina mukanaan vastustusta. Sotaa ei voiteta sotimalla sotaa vastaan vaan keskittymällä ajamaan rauhaa.
Parhaat ratkaisut ovat aina sellaisia, jossa kaikki voittavat.
Jakamistalous on mahdollisuuksien malli. Siinä hyödynnetään jo olemassaolevaa kiinteistökantaa ja muuta omaisuutta ja saadaan vähäisin investoinnein tuotettua taloudellista, henkistä, sosiaalista ja fyysistä hyötyä.
Kykenemättömyys sopeutua johtuu yleensä kahdesta asiasta:
osaamattomuudesta ja peloista.
Esimerkiksi ”Rovaniemen härdelli”, kuten Taloussanomat otsikoi, olisi todennäköisesti voitu välttää
- Laadukkaammalla lyhytaikaisen vuokrauksen hoitamisella (vieraiden henkilökohtainen vastaanotto ja sitouttaminen vierailuun, taloyhtiön sääntöihin ja molemminpuolisen arvostuksen kasvattaminen) ja
- yhteistyön ja viestinnän laadun parantamisella (avoin ja rehellinen keskustelu asuntojen käytöstä, yhteisten tavoitteiden ja toimintamallien asettaminen ja niistä kiinnipitäminen, toiminnan naapuriasukaskokemuksen aktiivinen seuranta).
Sen lisäksi, että toiminnan tulisi olla asiakaslähtöistä, myös muut toimintaan liittyvät sidosryhmät, kuten tässä tapauksessa naapurit, tulisi nähdä asiakkaina. Toiminnan sisäisinä asiakkaina, joiden näkemyksillä ja arvoilla on merkitystä.
Lyhytaikainen majoitus tuo merkittäviä hyötyjä, kun sitä osataan käyttää toimivana renkinä.
- Yöpyvät matkailijat tuottavat vuokratuloja ja niistä maksettavia veroja
- Ostetaan enemmän alueen palveluita ja tuotteita
- Hankinnoissa painotetaan paikallista, lähituotettua ja käsityöhenkistä
- ”Live like a local” tuo alueen arkisetkin elementit arvokkaiksi ja tavoiteltaviksi.
Paikallinen kysyntä mahdollistaa myös paikallisen tarjonnan. Myönteiset kerrannaisvaikutukset voivat parhaimmillaan avittaa uuteen kukoistukseen myös pienet kylät, jotka muuten saattaisivat kuihtua pois palvelujen keskittyessä yhä isompiin komplekseihin. Isoissa yhteisöissä, Rovaniemeltä Madridiin, monenlaiset toimintamallit uuteen kulttuuriin sopeutumisessa ovat vielä hakusessa.
Onneksi Rovaniemellä nähdään myös toiminnan myönteiset vaikutukset. ”Airbnb-asunnot ovat avittaneet kaupungin matkailun kasvua, kun hotellikapasiteetin rajat ovat tulleet vastaan”, huomauttaa kirjoituksessa kaupunginhallituksen puheenjohtaja Liisa Ansala.
Kunnat ja kaupungit tarjoamaan toimivaa esimerkkiä?
Näen muutokseen sopeutumisen kannalta tärkeänä, että kunnat, kaupungit ja muut suuret toimijat tarjoavat esimerkkinsä ja laadukkaan ohjeistuksen avulla toivottua toimintamallia. Tämä tietysti edellyttää uskallusta ja yleensä myös riittävän osaamisen hankintaa ulkopuolelta toiminnan korkealaatuisen käynnistämisen varmistamiseen ja toivotunlaiseen osaamisensiirtoon.
On mielenkiintoista nähdä, miten Kemiönsaaren kokeilu tulee sujumaan. Osataanko siinä pyytää ja hyödyntää riittävän osaavaa ja asiantuntevaa apua? Osataanko mallintaa toiminta niin, että siitä saadaan esimerkki niin kuntalaisille kuin myös muille jakamistaloudessa eläville yhteisöille? Tulemme seuraamaan tämän projektin etenemistä tarkasti.
Lyhyesti aiheesta esimerkiksi Raaseporissa 26.4.2019, pidemmin ja syvällisemmin vaikka ottamalla yhteyttä allekirjoittaneeseen.
Lisätietoja antaa
Suomen Mökkivuokraajat ry:n puheenjohtaja
Sari Hyvärinen
info@mokkivuokraajat.fi
puh. 0505164543
Suomen Mökkivuokraajat ry 
Yksi vastaus artikkeliiin “Älykäs sopeutuminen ja esimerkillinen toiminta valtteina murroksessa”